It's The Final Countdown

Nyyh.
Tänään alkoi lähtölaskenta.
Sain tietää tulevan muutto päivän, joka on Aivan liian pian.
Jo ensi kuun 31. päivä.
On aika sanoa hyvästit rakkaille ystäville, poikaystävälle, sukulaisille, harrastuksille, koululle ja koko kaupungille.
Kaikelle.
Elokuussa on aloitettava kaikki alusta.
Tuntuu siltä kun menisi ensimmäistä kertaa kouluun, ensimmäiselle luokalle.
Pienenä ja hauraana, tietämättömänä siitä mikä on edessä.
Oppimaan uusia asioita, tutustumaan uusiin ihmisiin, luoda uusi yhteisö.
Mutta mitä jos kaikki ei tapahdu niin kuin pitäisi?
Mitä jos kaikki murtuu?
Eihän sitä voi olettaa, että elämä sujuu mutkitta, eikä saisi ajatella negatiivisesti.
Ei, ajattelen Realistisesti. Elämä ei ole mitään pilvillä tanssimista.
On pakko kestää vastoinkäymiset.
Mutta mitä jos sitä ei kestä, kun on Y-k-s-i-n?